tiistai 11. lokakuuta 2011

Sairaalan syke, osa 1


Talvella


Huohotus ja voihkinta kuuluivat eteiseen asti.

Linus painoi ulko-oven kiinni ja hymähti makuuhuoneesta kuuluville äänille. Hän laski ostoskassit eteisen lattialle ja alkoi availla housujaan, hymyillen. Ei ollut parempaa tapaa aloittaa viikonloppu kuin villi seksi poikaystävän kanssa, joka ilmeisesti oli jo aloittanut yksin.

”Matias?” Linus kurkkasi makuuhuoneen oven raosta.

Paitsi, että Matias ei ollut yksin.

*****

Linus istuu miestenvessan pöntöllä aamuyöllä, housut nilkoissa, etäinen teknobiitti soi taustalla, mahassa kiertää illan aikana juodut drinkit, jonkun miehen pää liikkuu edestakaisin hänen jalkovälissään, imien hänen kaluaan humalaisen huolimattomasti. Ja suolaisentahmeasta mausta ja hämäristä muistikuvista päätellen, hän on tehnyt samoin.

Tosin hänellä ei ole mitään muistikuvaa keneltä hän on ottanut suihin.


Keväällä


Linus tuijotti itseään hotellihuoneen kylpyhuoneen peilistä, tarkasteli ulkonäköään. Vehnänvaaleat hiukset oli leikattu täydellisesti, suortuvat oli jätetty tarkoituksella hieman liian pitkiksi luomaan harkitusti ylikasvaneiden hiusten tyyliä, ja hiukset valahtelivat jatkuvasti hänen kirkkaansinisille silmilleen, pulisongit oli siistitty millintarkasti hänen korvanlehtensä korkeudelle. Eilinen parturikäynti maksoi lähemmäs satasen, mutta Linus ei uskonut saavansa pitkään yhtä hyvää parturipalvelua. Ainakaan täällä jumalan selän takana, kaukana sivistyksestä, kaukana kaikesta.

Miten helvetissä mä päädyin tänne?

Linus huokaisi ja napitti tummansinisen vartaloa myötäilevän paidan kiinni, jätti pari ylintä nappia auki, jätti paidanhelmat lantiolta matalien tummansinisten farkkujensa päälle ja kiinnitti mustan vyönsä ison soljen, joka vilahteli strategisesti hänen liikkuessaan. Linus pyörähti ympäri kylpyhuoneen suuren peilin edessä, farkut korostivat täydellisesti etumusta ja takamusta. Vielä viimeinen silaus, Hugo Bossia vasta-ajellulle leualle, ja hän oli valmis lähtemään.

Ja hän tiesi tasan tarkkaan, mitä halusi.

*****

Linus huomasi pian, että Joensuu ei ole varsinainen homomekka. Pikainen selvitys iPhonella paljasti, että kaupungissa ei ollut varsinaisesti yhtään homobaaria, vaan satunnaisesti järjestettäviä paikallisen homoyhdistyksen illanviettoja. Joita ei tietenkään ollut tänään. Miten mä kestän täällä? Ja se paikka, mihin mä kesällä lähden. Ei jumalauta.

Linus katseli turhautuneena ympärilleen hotellin aulassa ja suuntasi kohti vastaanottoa.

”Hei, osaisitko sä suositella jotain baaria?” Hän kysyi vastaanoton nuorelta mieheltä.

”Totta kai. Meillä on täällä hotellilla Joensuun paras menomesta. Yökerhosta löytyy kolme erillistä musiikkipuolta, esimerkiksi karaoke. Ja tänään on live-musiikkiakin tarjolla.”

”Kuka täällä esiintyy?” Linus tunsi lievää innostusta, kunnes...

”Frederik. Taatusti hyvä meno koko illan.”

Joo, niin varmaan.

”Okei, kiitti.” Linus maleksi vastentahtoisesti kohti hotellin yökerhoa, päätti ottaa pari drinkkiä ja painua huoneeseensa nukkumaan.

Hänen suunnitelmansa menivät kuitenkin kokonaan uusiksi, kun hän nojasi kyynärpäillään baaritiskiin ja otti huikan tilaamastaan gin & tonicista. Jäisen hapan maku täytti hänen suunsa, ja hän vilkaisi läheisessä pöydässä istuvaa iloisen äänekästä kuuden hengen seuruetta. Hän oli viemässä lasiaan uudelleen huulilleen, kun hän huomasi, että seurueen ainoa miesjäsen tuijotti häntä. Eikä se tuijotus ollut 'häivy täältä, hintti' -osastoa, vaan kiinnostunutta tuijotusta, aivan kuin hän ei uskoisi silmiään nähdessään Linuksen kaltaisen nuoren miehen seisovan joensuulaisen hotellin baarissa. Linus oli siitä varma, kun hän vastasi tuijotukseen ja hymyili hieman, ja mies hymyili ujosti takaisin ja käänsi katseensa pois huomattuaan jääneensä kiinni. Ja Linus oli varma, että mies punasteli hieman. Voi, miten söpöä. Maalaispoika ei taida ihan tietää, miten edetään. No, ei se mitään. Mä kyllä tiedän. Kohta et nimittäin usko onneasi.

Linus seisoskeli hetken aikaa baaritiskillä tuijotellen, mutta maalaispoika ei vain näyttänyt tajuavan vihjettä, eikä tule baaritiskille Linuksen viereen, ei jätä ympärillään olevaa naislaumaa. Linus käytti hetkisen aikaa maalaispojan ihailemiseen. Leveät hartiat, vaatteet, joille nyrpisteltäisiin Helsingin homoklubeissa kätkivät alleen hoikan, mutta lihaksikkaan oloisen vartalon, tummat lyhyet hiukset, komeat, mutta jollakin tapaa poikamaiset kasvonpiirteet. Linus arveli maalaispojan olevan suurin piirtein hänen ikäisensä.

Linus seurasi huvittuneena, miten seurueen naiset suuntasivat kohti esiintymislavaa – todennäköisesti heittelemään pikkuhousujaan lavalle. Näky, jota mä en todellakaan halua olla todistamassa. Pari naista yritti houkutella maalaispoikaa mukaan, mutta hän pudisti nauraen päätään, jääden istumaan yksin pöytään.

Vihdoinkin.

Linus kaatoi loput g&t:stä kurkkuunsa ja käveli hitaasti kohti maalaispojan pöytää. Sulla ei, maalaispoika, ole mitään mahdollisuuksia. Sä olet mun tänä iltana.

”Moi.” Linus hivuttautui maalaispojan vieressä olevaan tuoliin ja hymyili hieman. ”Sulla kävi hyvä tuuri.” Läheltä katsottuna maalaispoika oli oikeastaan aika herkkupala. Typerän näköinen t-paita korosti sopivan lihaksikkaita käsivarsia ja rintaa, farkut korostivat pitkiä jalkoja.
Maalaispoika risti kätensä rinnalleen ja naurahti, kohottaen toista kulmakarvaansa. ”Miten niin?”

Linus vei huulensa maalaispojan korvanjuureen, piti huolen, että hän tunsi Linuksen kuuman hengityksen korvanlehdellään, sipaisten todella hienoisesti huulillaan korvannipukkaa, aivan kuin vahingossa. ”Mua ei kiinnosta Frederik tänä iltana.”

”Mikäs siuta sitten kiinnostaa?”

Aarrhhgg. Itäsuomalainen murre saa Linuksen korvat vuotamaan verta ja pään kipeäksi, mutta maalaispojalla oli pehmeä ja matalan soinnikas ääni, joten ehkä Linus kestää yhden yön. Etenkin, kun hänen aikomuksenaan on työntää maalaispojan suuhun jotain, mikä suurimmalta osin estää puhumisen joksikin aikaa. Ja sen jälkeen maalaispoika saa työntää jotakin hänen suuhunsa, eikä Linus usko maalaispojan kykenevän henkevään keskusteluun silloinkaan.

”Sä. Mun hotellihuoneessa. Nyt heti.”

Maalaispoika oli juuri ottamassa huikkaa viskistään, kun hänen ilmeensä muuttui liioittelematta ällistyneeksi, ja hän nielaisi liian nopeasti kullanruskean nesteen ja yski polttavaa tunnetta kurkussaan.

”Sie et pahemmin aikaa tuhlaa.” Maalaispoika onnistui sanomaan yskimisensä välissä.

Linus hivuttautui hieman lähemmäksi, painaen reitensä maalaispojan reiteen kiinni. ”Mä en vain jaksa pelata mitään pelejä. Toki mä voisin tarjota sulle uuden viskin, kun sä näytit nielevän edellisen vähän liian hätäisesti. Tai mä voisin pyytää sua tanssimaan, tosin se voisi herättää hieman huomiota noiden Titanicin tahdissa heiluvien heteroiden parissa.” Linus nuolaisi huuliaan ja huomasi maalaispojan tuijottavan hänen kielensä liikkeitä. ”Plus mä en usko, että sä löydät toista homoa tästä baarista. Mulla on kiva hotellihuone, baarikaappi käytettävissä. Mitäs sanot?” Parempaa tarjousta tuskin tulet tänään saamaan.

Maalaispoika pyöritteli jääkuutioita tyhjässä viskilasissaan, pohti selvästi Linuksen ehdotusta.

”Mie en yleensä tee tällaista.” Linuksen ei muuta tarvinnut kuullakaan, kun hän nappasi maalaispoikaa ranteesta kiinni ja alkoi raahata häntä kohti hissejä.

”Älä huoli. Mä kyllä teen.” Linus virnisti, kun hissin ovet avautuivat.

*****

Linus nojasi hotellihuoneensa seinään, kun maalaispoika käveli hänen hotellihuoneessaan, tarkemmin sanottuna sviitissään, ihastellen huonetta.

”Siulla on tosiaan kiva huone. Mie en ole ennen sviitissä ollutkaan.”


Yllättävää. Mutta paskanjauhanta saa nyt loppua, sillä hän ei ollut raahannut maalaispoikaa tänne juttelemaan mukavia.

”Joo, mä tein tänään hyvän työsopparin, joten ajattelin vähän palkita itseäni.” Ja sä olet palkinto kanssa. Linus alkoi availla vyönsä solkea, toivoen että maalaispoika tajuaisi vihjeen, lopettaisi jaarittelun ja hankkiutuisi eroon vaatteistaan. Linus oli jo puolittain kovana, haluasi vain tunkea kalunsa maalaispojan suuhun.

Linus oli niin keskittynyt vyönsä avaamiseen, että hän ei heti tajunnut, mitä tapahtuu. Mutta yhtäkkiä maalaispoika olikin hänen edessään, pidempänä ja lihaksikkaampana kuin hän ja teki jotain täysin odottamatonta. Hänen päänsä oli yhtäkkiä maalaispojan kämmenien välissä, maalaispojan peukalot hieroivat kevyesti hänen poskipäitään, pidellen varovaisesti ja hellästi kiinni. Maalaispoika tuijotti häntä silmiin, ja ensimmäisen kerran Linus huomasi harmaat silmät, kuin myrskytaivaan väriset.

”Mie huomasin siut heti, kun sie saavuit baariin.” Peukalot hyväilivät edelleen hänen poskipäitään. ”Sie olet niin... mie en tiedä, voiko miehestä sanoa kaunis, mutta sie olet.” Sitten maalaispoika kumartui hieman alaspäin ja suuteli häntä. Ei suulle, vaan otsalle. Kulmakarvoille. Nenänpäähän. Ja ennen kuin Linus ehti protestoimaan yllättävää käännettä, maalaispoika suuteli häntä hellästi ja varovaisesti suulle, maistuen viskille ja minttupastillille. Lievästi hämmästyneenä Linus tajusi kietovansa kätensä maalaispojan harteille ja uppoutuvansa suudelmaan. Hän ei muistanut, koska häntä olisi viimeksi suudeltu tällä tavalla, yleensä tässä vaiheessa jompikumpi olisi jo polvillaan toisen edessä, muna suussa.

Maalaispoika vetäytyi hieman poispäin, katsellen intensiivisesti. ”Mikä siun nimi on?”

Mitä vittua sä sillä nimellä teet? Ala imeä... Mutta töykeät sanat juuttuivat hänen kurkkuunsa. ”Linus.”

”Linus? Hassua, meidän uusi – ”

Linusta ei kiinnostanut kuulla, miten maalaispojan uudella lehmänpoikasella on sama nimi kuin hänellä. ”Mikä sun nimi on?”

”Valtteri.” Ja Linus tunsi, miten hänet vedettiin jälleen uuteen suudelmaan, ja tällä kertaa hän tunsi Valtterin kielen työntyvän suuhunsa, kiusoittelevan hänen kieltään. Hän tarttui Valtterin harteisiin jälleen, kuljettaen kämmeniään pitkin käsivarsia ja taas hartioille, tunsi kuuman ihon t-paidan läpi kämmeniensä alla, ja jos Valtteri nyt päästäisi hänestä irti, hänen polvensa pettäisivät. Liian intiimiä, liian hellää, liian... jotain. Linus ei halunnut edes ajatella mitä.

Linus ei edes tajunnut, että Valtteri oli lopettanut suutelemisen, hieroi nenäänsä hänen kaulaansa ja näykki kevyesti, kädet liikkuen Linuksen selässä. ”Sie tuoksut tosi hyvälle.” Valtteri tuoksui itsekin aika uskomattomalle. Mutta se tuoksu ei ollut tullut after shave -pullosta. Kuin puhdas pyykki, saippuainen tuoksu.

Linus tunsi, miten Valtterin kädet siirtyivät hänen paidalleen, alkoivat availla nappeja. ”Voinko mie?”

”Joo, joo.” Linus änkytti. Mitä helvettiä? Ei tämän näin pitänyt mennä. Maalaispojan pitäisi olla ihmeissään siitä, että saa mut sänkyynsä. Tai hotellin sänkyyn. Ihan miten vain.

Valtterin sormet avasivat Linuksen paidan, ja kädet livahtivat hänen paitansa sisään, kulkivat pitkin hänen rintaansa, vatsaansa ja kylkiään. Siinä vaiheessa, kun Valtterin peukalot pyyhkäisivät hänen kovien nänniensä yli, Linus vapisi jo, iho kananlihalla. Eikä Linus osannut täysin tajua miksi. Valtteri kumartui hieman päätään ja otti toisen nännin suuhunsa, välillä imien, välillä näykkien hampaillaan, välillä nuollen, mikä sai nautinnon kulkemaan Linuksen vartalon läpi, asettumaan hänen jalkojen väliin. Linus oli jo tuskallisen kovana, hänen kalunsa pingottuneena farkkuja vasten. Valtteri päästi viimeinkin irti hänen nännistään. Maalaispojalla oli taitava suu. Ja sitä suuta voisi käyttää muuallakin. Linus ravisti itseään henkisesti. Nyt oli aika ottaa tilanne haltuunsa. Häntä ei mikään maalaispoika vie miten haluaa.

Linus repi Valtterin paidan pois. ”Mä haluan -” Ajatus katkesi saman tien, koska... Valtteri oli lihaksikas, mutta eri tavalla kuin mihin Linus oli tottunut. Hänen aikaisemmat yhden yön juttunsa olivat olleet kyllä hyväkroppaisia, mutta ne lihakset oli hankittu kuntosalilla personal trainerin ohjauksessa ja rusketus suihkurusketuksesta. Valtteri oli todennäköisesti hankkinut lihaksensa fyysisellä työllä, ehkä maatilalla, iho oli terveen värinen, kuin rusketus olisi haalistunut edellisestä kesästä. Valtterin rinnalla oli tummia rintakarvoja, navasta lähtee karvoitusta alaspäin. Linus sormeili rintakehän karvoja ja kuljetti sitten sormeaan pitkin navan karvoitusta alaspäin, kunnes hänen sormensa osui farkkujen vyötäröön.

”Mitä sie haluat?” Valtteri hengitti raskaasti, vei käsiään kohti Linuksen pakaroita ja puristi kevyesti.

”Suihinoton.” Linus työnsi Valtteria kohti valtavan kokoista parisänkyä. Valtteri peruutti hymyillen, availlen farkkujansa samalla. Linus hankkiutui eroon omista farkuistaan ja hämmensi vihdoinkin Valtterin, sillä Linuksella ei ole alushousuja.

”Sie olet todellakin kaunis.” Valtteri tuijotti Linusta, kovana sojottavaa kalua. ”Anteeksi, että mie toistelen tätä, mutta -”

Linus ei halunnut enää tuhlata aikaa. Hän veti Valtterin farkut kokonaan pois, melkein repesi nauruun Valtterin Viivi ja Wagner -alushousuille, jotka tosin pullottivat varsin mukavasti. Linus veti alushousutkin pois ja huomasi, ettei sisällössäkään ollut mitään valittamista. Pitkä ja melko paksu, kova kalu, tummanruskean häpykarvoituksen ympäröimänä. Tsiisus. Mitä maalaiset oikein syöttävät lapsilleen, että niistä kasvaa tällaisia?

Valtteri yritti vetää hänet vierelleen sängyssä, kurotti kohti hänen huuliaan, mutta Linus vetäytyi pois. Valtteri näytti hämmentyneeltä, mutta Linus ei halunnut enää mitään niin intiimiä.

Sen sijaan Linus asettui toiselle kyljelleen, nojasi toiseen kyynärpäähänsä ja nosti toisen jalkansa koukkuun, viittoili Valtteria asettumaan samalla tavalla 69-asentoon.

Linus odotti, että Valtteri alkaisi heti imeä häntä, mutta sen sijaan Valtteri suuteli hänen sisäreisiään, kuljetti kieltään nivustaipeessa ja kireillä pusseilla, välillä otti suuhunsa toisen pussin ja imi kevyesti. Linus työnteli kevyesti lanteillaan, hengitti raskaasti ja hieroi toisella kädellään ylös alas Valtterin kovaa kalua. Hän teki terävän liikkeen lanteillaan, ja hänen kalunsa osui Valtterin huuliin. Valtteri näytti viimeinkin tajuavan vihjeen ja alkoi nuolla tyvestä kohti kärkeä, kostutti syljellään huolellisesti koko kalun. Linus voihki hiljaa, kun kuuma ja kostea kieli liikkui hitaasti pitkin hänen pakottavaa kaluaan. Linus vei suunsa Valtterin kalulle, pyöritti kieltään herkällä terskalla ja etenkin pienessä vaossa, imaisi kärjen suuhunsa ja alkoi liikuttaa päättään ylös alas pitkin Valtterin vartta. Valtteri keskeytti hetkeksi oman kielensä ja suunsa liikkeet, kuljetti kättään kevyesti pitkin Linuksen kalua, hieroi peukalollaan märkää terskaa, katseli kuinka hänen oma kalunsa upposi Linuksen suuhun, päästäen välillä nautinnollisia ääniä syvällä rinnassaan. Linus keskittyi täysin Valtterin kalun imemiseen ja päästi tukahtuneen, kiihottuneen äännähdyksen, kun Valtterin suu ympäröi hänen kalunsa ja alkoi liikkua rytmikkäästi ylös alas ylös alas. Linus uppoutui nautintoon, liikutti lanteitaan, huohotti äänekkäästi, ja hän tunsi enää vain kielen värinää, kosteita huulia, imua, nuolemista, käden liikettä. Hän ei pystynyt enää imemään Valtterin kalua, ei pystynyt tekemään tai ajattelemaan mitään muuta kuin kasvavaa painetta, joka lopulta räjähti lähes väkivaltaisesti, lähetti hänen kuumat spermansa Valtterin suuhun.

Linus avasi silmänsä ja tuijotti hotellihuoneensa kattoon. Valtteri nuoli edelleen puhtaaksi hänen löystyvää kaluaan, ja Linus tunsi edelleen hienoisia jälkiväristyksiä.

Valtteri siirtyi ylöspäin hänen vartalollaan, suudellen vatsalihaksia, napaa, kuljettaen kieltään rintalihasten välistä kohti hänen kaulaansa, suukotellen leukapieliä, hieroen vielä kovaa kaluaan Linuksen lantiota vasten. Linus ei tiennyt, miten suhtautua hellyydenosoituksiin, joita Valtteri suorastaan tuhlasi häneen.

”Tykkäsitkö sie siitä?” Matala ääni kuului hänen korvansa juuresta, ja hän tunsi, kuinka hänen korvannipukkaansa näykitään.

”Ööö. Joo, ihan hyvä.”

Valtteri naurahti matalasti. ”No, kiitti. Rehellinen palaute on aina parasta.”

Linus ei vastannut mitään, vaan pyöräytti heidät ympäri ja asettui Valtterin levitettyjen jalkojen väliin, otti kalun heti suuhunsa ja alkoi imeä – kunnolla. Valtteri parahti yllättävästä nautinnosta, ja Linus tunsi Valtterin kädet hiuksillaan. Hellinä, silitellen hänen hiuksiaan. Kädet eivät puristaneet, eivät painaneet hänen päätään alaspäin. Hellästi, niin hellästi, että Linus ei tahtonut kestää sitä. Hän nopeutti päänsä liikettä, tunsi kuinka Valtterin kalu liikkui edestakaisin hänen suussaan, osuen välillä hänen kurkkunsa takaosaan, rullasi kevyesti käsillään kiveksiä. Valtterin hengitys tiheni, lantio liikkui ylös alas ja kun kädet puristivat juuri sopivasti hänen hiussuortuviaan, Valtteri laukesi matalasti voihkaisten hänen suuhunsa, paksua ja suolaisenkarvaista nestettä valui hänen kurkkuunsa. Linus jatkoi imemistä, kunnes hän tunsi, kuinka Valtteri työnsi häntä kevyesti irti.

”Tykkäsitkö sä siitä?” Linus kuljetti sormiaan vaaleiden, hieman hikisten suortuviensa läpi.

”Ihan hyvähän se oli.” Valtterin myrskynsinisissä silmissä näkyi naurua, joka vähitellen alkoi näkyä hänen kasvoillaan myös. ”Ei vaan, mie tykkäsin - tosi paljon.”

Valtteri kumartui suutelemaan häntä, yritti vetää hänet syliinsä, mutta Linus ei sallinut kumpaakaan, hän vetäytyi jälleen pois. Valtteri näytti tajuavan vihjeen ja vetäytyi sängyn toiseen reunaan, nojasi kämmeneensä, veltto kalu leväten reiden päällä.

”Oletko sie työmatkalla täällä?”

”Tavallaan.” Kohta se pyytää puhelinnumeroa. Helvetti.

”Kun sie mainitsit, että sie sait uuden työpaikan, niin mie ajattelin, että...” Valtteri katsoi häntä toiveikkaana.

”Joo, mutta en täältä.” No, en Joensuusta ainakaan. ”Mulla on hei aamulla aikainen herätys.” Joten lähde kiitämään.

Valtteri nielaisi vaivalloisesti ja nyökkäsi hieman, nousi sängystä ja alkoi pukea päälleen, vilkuillen väliä Linusta, joka ei suostu katsomaan häntä.

”Teinkö mie jotain väärin? Niin kuin mie sanoin, niin mie en yleensä tee tällaista. Tai oikeastaan koskaan.” Valtteri veti farkkujensa vetoketjua kiinni.

Linus huokasi. ”Et. Mutta näin ne yhden yön jutut toimii. Sori, jos odotit jotain enempää.”

”Joo, en mie...” Valtteri takelteli, siirtyen kohti hotellihuoneen ovea. ”No, hyvää yötä. Ja toivottavasti uusi työpaikka on mielenkiintoinen.”

”Hhmm. Öitä.” Ovi sulkeutui hiljaa Valtterin takana.

Linus käpertyi lämpimän peiton alle, hakeutui kohtaan, jossa tuntui yhä Valtterin vartalon lämpö. Ja hänen puhtaan saippuainen tuoksunsa.

*****

”Tuleeko sulta jo? Ootko sä jo lähellä?” Mies hänen takanaan huohottaa.

”Joo, kohta.” Laukeaminen ei yleensä kestä hänellä näin kauan. Linus vetelee esinahkaansa edestakaisin kalullaan, ja mies, jonka nimeä hän ei muista, kysyinkö mä edes sitä?, työntyy häneen takaapäin, pitelee kiinni hänen lanteistaan.

”Ai vittu, sä olet niin tiukka! Multa tulee kohta!”

Tuleeko sulta jo... ootko sä jo lähellä... sä olet niin tiukka... multa tulee kohta...

Sie olet kaunis... sie tuoksut hyvälle... mie en tiedä, voiko miehestä sanoa kaunis... tykkäsitkö sie siitä...

Ei varmaankaan ole kohteliasta ajatella jotain muuta miestä, kun hänen sängyssään on toinen mies. Mutta Linus ei pysty pitämään ajatuksiaan kurissa. Hän sulkee silmänsä ja näkee edessään nauravaiset myrskyntaivaan väriset silmät. Jotka katsoivat syvälle hänen silmiinsä. Liian syvälle. Linus tajuaa hämärästi, että mies hänen takanaan laukeaa. Ja kun hän muistelee lyhyttä kohtaamista eräässä hotellihuoneessa, hän tuntee viimeinkin orgasminsa lähenevän ja laukeaa sängynpeitteelle.

”Olepa hyvä vain.” Mies sanoo omahyväisesti, vetäytyy hänestä ulos, läimäyttää hänen pakaraansa ja heittää kondomin yöpöydälle.

Linus pyörittelee silmiään. Sulla ei ikävä kyllä juurikaan ollut mitään tekemistä mun laukeamiseni kanssa.

4 kommenttia:

  1. vihdoin uusi novelli <3 sä kirjotat tosi kivalla tavalla~

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) Vähän oli taukoa kirjoittamisessa, kun tuli sellainen kiireinen jakso elämään. Mutta nyt taas löytyy aikaa.

    VastaaPoista
  3. Tuleeko Linuksen tarinalle jatkoa miten pian? En millään malttaisi odottaa :)

    VastaaPoista
  4. Mahtavia tarinoita... Lisää kaivataan pian... :D

    VastaaPoista